Steinerpedagogiikasta 

Steinerkoulut kuuluvat yleismaailmalliseen koululiikkeeseen. Ensimmäinen steinerkoulu aloitti toimintansa Stuttgartissa vuonna 1919. Koulu sai alkunsa itävaltalaisen Rudolf Steinerin pedagogisten virikkeiden innostamana. 

Steinerkoulu on lähtökohtaisesti 12-vuotinen yhtenäiskoulu, joka antaa vähintään samat tiedolliset ja taidolliset valmiudet kuin peruskoulu. Lisäksi opetussuunnitelmaan kuuluu lukuisia erikoiskokonaisuuksia tieteen, taiteen ja käytännön aloilla.

Pedagogiikan taustalla on ihmiskäsitys, jonka perusteella koulun ja kasvatuksen tehtävänä on tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi ihmisen tahdon, tunteen ja ajattelun kykyjen kehittäminen.  Näiden kykyjen kehitys painottuu eri ikäkausiin. Tunne, tahto ja ajattelu liittyvät keskeisesti identiteetin ja tietoisuuden kehitykseen. Tämä yhdessä valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden kanssa luo pohjan steinerpedagogisen opetussuunnitelman tavoitteille. 

Steinerkoulussa opetetaan runsaasti taito- ja taideaineita, mutta olennaisempaa on se, että taiteellis-käytännöllinen metodi läpäisee kaiken opetuksen. Steinerpedagogiikka on elämyskasvatusta: eläytyvän kiinnostuksen syttyminen takaa tehokkaan ja raikkaan oppimisprosessin. 

Opetussuunnitelma

Taide- ja ilmaisukeskeisyys 

Taideaineinen osuus tuntijaossa on merkittävä, mutta oleellisempaa on taiteellisen metodin käyttäminen kaiken opetuksen elävöittäjänä. Käsitteellisen ja älyllisen suorittamisen asemesta käytetään elämyskeskeistä prosessioppimista. Koulukirjat kirjoitetaan ja kuvitetaan itse, musiikkia ja lyriikkaa työstetään päivittäin ja draamaprojektien kautta käsitellään ihmiseen ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä.

Varhainen kieltenopetus 

Steinerkouluissa aloitetaan kahden vieraan kielen opetus 1. luokalla lorujen, laulujen ja leikkien avulla. Porvoossa ensimmäiset vieraat kielet ovat ruotsi ja englanti. Lapset oppivat ensimmäisten vuosien aikana lähinnä ääntämystä ja perussanastoa. 

Jakso-opetus 

Matematiikkaa, äidinkieltä ja reaalilukuaineita opetetaan 2-6 viikon mittaisina intensiivijaksoina, joilla syvennytään aihepiiriin taiteen, käytännön ja teorian avulla siten, että opetus puhuttelee lapsen kaikkia osapuolia. Jaksojen aikana valmistetaan työvihot. Matematiikan ja äidinkielen taitoja ylläpidetään myös viikkotunneilla. 

Tarkemmin jakso-opetuksesta

Sanallinen oppilasarviointi 

Mitä kuvaa numero seitsemän todistuksessa? Kohtalaista osaamista oppiaineessa, sitä, että kelpaa, mutta parantaakin voisi, ainakin jos mielii isoäidin rahamassia raottamaan. Mitä muuta se kertoo, mitä siitä, onko oppilas kerännyt alisuoriutujana helppoja pisteitä vai puurtanut itselleen vaikeassa oppimiskokonaisuudessa hurjan suorituksen? 

Steinerkoulun oppilasarvioinnissa sanat eivät ole piilotettuja numeroita, vaan jokaisen oppilaan todistus jokaisesta aineesta on kuin henkilökohtainen kirje, jossa käydään läpi taidot, motivaatio ja kehityshaasteet osa-alueittain.

Tarkemmin oppilasarvioinnista

Sama luokanopettaja  

Sama luokanopettaja vie luokkansa ensimmäisestä kahdeksanteen luokkaan. Yhdeksännellä luokalla ja lukioluokilla opetus on peruskoulun tavoin aineopettajien vastuulla.

Luokanopettaja opettaa pääsääntöisesti kaikkia lukuaineita kieliä lukuunottamatta. Tiivis luokkayhteisö, kotiluokat ja intensiiviseksi muodostuva yhteisöllisyys tukevat pitkän tähtäimen kasvatusprosessia ja luovat turvallisen oppimisympäristön. 

Opetusta elävöittävät projektit 

Fredrika-koulussa lukuvuosi alkaa ja päättyy viikon purjehdusjaksolla: näillä jaksoilla opitaan myös soutamaan, melomaan ja hahmottamaan turvallisen vesillä liikkumisen perusteet. 

Talonrakennusjaksolla valmistetaan käsityönä mökki. lukuvuonna 2006-2007 yhdistetty 2.-3. luokka rakentaa itse kaatamistaan ja kuorimistaan puista perinnemallisen, punamullalla pinnoitetun hirsiaitan.

Toisen luokan keväällä kylvetty viljasato päätyy koko syksyllä lasten omaan ruokapöytään ilman välikäsiä. Kolmasluokkalaiset tutustuvat muihinkin vanhoihin ammatteihin esim. vierailemalla käsityöläisten pajoissa. 

Oppilaat valmistavat näytelmiä ja kuvaelmia eri luokilla. Viidennellä ja kahdeksannella luokalla opetussuunnitelmaan kuuluu kokoillan näytelmä. 

Muotopiirustus ja eurytmia

Tunnettujen oppiaineiden ohella steinerkouluissa opetetaan eurytmiaa ja muotopiirustusta. Muotopiirustuksessa harjoitetaan käden ja silmän yhteistyötä, visuaalista hahmotuskykyä ja symmetriantajua. Viidennen luokan jälkeen muotopiirustus jalostuu geometriseksi piirtämiseksi ja laskemiseksi.

Eurytmia (eurythmos kreik. = kaunis rytmi) on Rudolf Steinerin kehittämä liikuntataidemuoto, joka kehittää kehon hallintaa ja koordinaatiokykyä monin osin muotopiirustuksen tavoin. Eurytmiaa tehdään runojen, äänteiden ja musiikin avulla, ja siinä on samankaltaisia elementtejä kuin esim. modernissa tanssissa. Eurytmiassa pyritään löytämään ihmisen sisäisten liikkeiden muoto ulkoisina eleinä.  Eurytmiaa voidaan käyttää pedagogisena tai terapeuttisena metodina, mutta monipuolisena ja esteettisenä ilmaisumuotona se soveltuu myös esittäväksi taiteeksi.