Oppilasarviointi

Koulumaailmaan kuuluu arvioiminen. Vanhemmat oppilaat janoavat palautetta omista töistään, ja vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa tietojen ja taitojen kehittymisestä.

Mutta mitä kertoo todistukseen laitettu numero? Numeroarvostelussa lapset voidaan sijoittaa osaamisjärjestykseen. Numero kertoo osaako hän jonkin asian erinomaisesti, hyvin tai tyydyttävästi omaan ikäluokkaansa verrattuna. Pelkkä numero ei aina kuitenkaan anna tietoa lapsen motivaatiosta ja kiinnostuksesta eri oppiaineita kohtaan. Seiska voi olla toiselle lapselle hienojen ponnistusten tulos ja toiselle osoitus alisuoriutumisesta ja välinpitämättömyydestä.

Numeroiden sijasta steinerkouluissa arviointi on sanallista. Eräs steinerkoulun oppilas sai ensimmäisen kouluvuotensa lopuksi tällaisen runon:

”Iloinen ja huoleton poika kuninkaan
matkaa yli metsämaan.
Ratsunsa reipas ja peloton
on hieman rauhaton.

Välillä se leppoisasti kulkee,
joskus melkein lentoon lähtee.
Ratsastajan on hyvin vaikeaa
ohjata ratsua tahtia rauhaisaa.

Kohdalla tasaisten niittyjen
kulkee ratsunsa riemuiten,
mutta kun esteitä ilmaantuu
siitäkös ratsu pillastuu!

Laukkaa hurjana pitkin teitä,
Poika varo, ettei ratsu selästä heitä!
Ei auta suitset eikä päitset
eikä neuvot auttavaiset.

Koulitse ratsuasi, poika kuninkaan
että pääset päämäärään oikeaan
paljon aarteita on maailmalla
kunhan jaksat niitä taivastella.”

Opettaja oli kirjoittanut hänelle tämän henkilökohtaisen runon, jonka tarkoitus oli tukea ja vahvistaa lapsen hyviä ominaisuuksia ja ohjata hienovaraisesti uuteen suuntaan seuraavaa lukuvuotta ajatellen.

Ensimmäiset kolme kouluvuottaan steinerkoulun oppilaat elävät huoletonta aikaa. Heidän opillisia saavutuksiaan ei arvostella, vaan he kelpaavat opettajalle sellaisinaan. Keväisin opettaja muistaa heitä runolla tai aforismilla.

Oppilaan vanhemmille opettaja sen sijaan kirjoittaa lausunnon lapsen kehityksestä. Rehellisesti hän kertoo niin oppilaan vahvuuksista kuin heikkouksistakin, hänen tavastaan työskennellä ja olla ryhmässä. Tämän kirjeen sisällöstä lapsen itsensä ei tarvitse tietää vielä mitään.

Neljännen luokan jälkeen koittaa hetki, jota oppilas on odottanut. Todistus annetaan nyt oppilaalle itselleen. Lausunnostaan hän voi lukea, mitä hän on vuoden aikana tehnyt hyvin, miten hän on ponnistellut ja oppinut, mutta myös sen missä asioissa hänen tulisi vielä ponnistella ja mitä häneltä seuraavana vuonna odotetaan. Lisäksi kerrotaan ainekohtaisesti mitä kuluvana vuonna on tehty ja mitä asioita oppilas osaa.

Oppilaslausunnot pyrkivät olemaan rehellisiä, mutta sävyssään kuitenkin positiivisia ja kannustavia. Kielteisetkin asiat tuodaan ilmi – mutta ei lannistavasti. Opettajan rehellisyys pysäyttää oppilaan. Kun opettaja kirjoittaa paperille sen, minkä lapsi syvällä sisällään itse tietää ja tuntee, syntyy voimakas luottamus siihen, että minut on huomattu.

Vuosi vuodelta todistus sisältää yhä enemmän objektiivista tietoa oppilaan tasosta. Pedagoginen kannustus jää vastaavasti vähemmälle. Lausunnon pohjalla oleva positiivinen sävy säilyy kuitenkin läpi kouluvuosien. Seitsemännellä luokalla oppilaan kirjalliseen lausuntoon liitetään myös numeroarviointi. Ja yhdeksännen luokan lopuksi oppilas saa perusopetuksen päättötodistuksen.

This is a demo store for testing purposes — no orders shall be fulfilled.